Muumipapan haaveet sankaruudesta vievät perheen majakkasaarelle, mutta seikkailusta tulee vaarallisempi kuin kukaan on osannut aavistaakaan.
Keskellä avomerta on kartassa piste, pikku Myy väittää sitä kärpäsenliaksi. Mutta se on kuin onkin saari, yrmeä pieni majakkasaari. Sinne purjehtii muumiperhe turvallisesta laaksostaan, sillä Muumipappa ei halua enää olla tassutteleva, tarpeeton perheenisä, vaan rohkea päällikkö.
Mutta kaikki ei suju kuten unelmissa. Täälläkin on arki, hän ei osaa sytyttää majakkaa, omituinen kalastaja ei puhu hänen kanssaan, suunnitelmat jäävät kesken. Ja sitten itse saarikin alkaa käyttäytyä kummallisesti.
Totta puhuen seikkailusta tulee vaarallisempi kuin kukaan on osannut aavistaa. Meri on arvaamaton vihollinen, ja Mörkökin on löytänyt muumiperheen jäljet... Tarvitaan suuri myrsky puhaltamaan asiat kohdalleen.
Tove Jansson kirjoittaa kaikille - mutta on selvää, että erityisen lukemisen ilon hän valmistaa niille aikuisille, jotka eivät koskaan tule liian aikuisiksi unohtaakseen lapsen ympäristössään ja itsessään." Vasabladet
Tillsammans med Sent i November är detta Tove Janssons mest filosofiska böcker. Det är mycket att fundera och reflektera över och vill man kan man jämföra denna med Virginia Woolfs "Mot fyren", finns mycket paralleller.
Den absolut bästa av mumin böckerna och en av de bästa böckerna någonsin skrivna. Tove Jansson har ett så underbart språk och boken är så filosofisk. Det är en barnbok men vuxna har så mycket att hämta.